maanantai 2. tammikuuta 2012

Tuurilla ne laivatkin seilaavat?

Vuosi on vaihtunut. Tapaninpäivänä alkanut talvimyrsky sävytti viime vuoden viimeisiä päiviä. Oman kotitalomme päälle kaatunut pihamänty siirsi omat ajatukseni espoolaiselta pientaloalueelta merelle. Millaista siellä nyt on?
Mieleeni palautui kymmenien vuosien takaa uudenvuodenyö Biskajanlahdella. Olin laivapappina matkalla Ranskasta Lounais-Englantiin. Tuuli oli myrskylukemissa, 10 boforia. Tuo yö, jolloin kapteenikin oli koko yön komentosillalla, jäi mieleeni. Keskustelimme myrskystä ja kuuntelimme säätietoja: nouseeko ennuste hirmumyrskyrajalle, 12 boforiin? Mutta puhuimme myös elämästä ja sen kulusta, olihan uudenvuodenyö.

Samalla katselin kunnioituksella ammattitaitoa, varmuutta ja päättäväisyyttä, jota kaikilla komentosillalla olevilla oli. Ruorimieskin noudatti rauhallisen näköisenä kapteenin neuvoja. ”Laiva on suunniteltu kestämään nämä olosuhteet, lasti on kiinnitetty oikein, koneet on huollettu, navigointilaitteet on varmistettu moneen kertaan, komentosillalla on hyvin koulutettua ja kokenutta väkeä, ei tässä ole mitään erityisempää syytä huoleen”, sanoi kapteeni. ”Puhutaan vain elämästä ja sen merkityksistä, kun kerran pappi on mukana”.

Ajattelin, että vanha sanonta ”tuurilla ne isotkin laivat seilaavat” tarkoittaa oikeastaan sitä, että ”hyvä tuuri” oikeastaan tehdään ja varmistetaan etukäteen. Huolellinen varustautuminen pahimman mahdollisen varalle on jokaisen laivanvarustamon tärkein tehtävä. Tämän päälle voi toivoa toki myös hyvää onnea matkaan.

Muistan tuolta uudenvuodenyöltä kapteenin viisaan ajatuksen: ihminen tekee oman tulevaisuutensa omilla valinnoillaan. Puhuimme erityisesti työstä ja merimiesammatista. Samoin puolisosta ja perheestä, joita kumpikin tuolloin ikävöimme. Pitää osata ajatella, miten toivotun tulevaisuuden voi toteuttaa. Pitää olla realisti ja samalla toiveikas, hän neuvoi minua vanhemman miehen kokemuksella. Ja tuuriakin tarvitaan, kuten merenkulussa, hän lisäsi. Arvelin, että sitä voisi sanoa siunaukseksi. Niin voi, kuului kipparin vastaus pimeästä.

Uudenvuodenyön teema kirkoissamme on ”Aikamme on Jumalan kädessä”. Se koskee niin laatua kuin määrääkin. Emme ajattele, että selviämme edessä olevasta vain omilla taidoillamme ja hyvällä onnella. Uudenvuodenyön psalmissa on meille matkavakuutus: ”Herra varjelee sinut kaikelta pahalta, hän suojelee koko elämäsi. Herra varjelee kaikki sinun askeleesi, sinun lähtösi ja tulosi nyt ja aina” (Ps. 121).

Elämämme on Jumalan kädessä, hänen varjeluksensa ja siunauksensa varassa. Siinäkin tapauksessa, että varustautumisemme ei riitä, tuuri loppuu ja elämän myrskyt käyvät liian kovina. Kovia kolhuja elämässään saanutkin voi luottaa, että hän pääsee kerran perille, taivaan haminaan.

Ekumeenisen liikkeen piirissä kirkosta käytetään kuvaa, jossa on ihmisillä lastattu pieni purjelaiva, kirkkolaiva seilaa elämän merellä. Symboli on ikivanha. Sitä täydentää 100-luvulta peräisin oleva seinämaalaus, joka on löytynyt Jerusalemista Pyhän haudan kirkon alla olevasta luolasta. Siinä on pursi, josta on masto katkennut. Haaksirikosta huolimatta laiva on tullut perille, koskapa kuvan alla ovat sanat: Domine ivimus! – Herra me olemme tulleet! 

Antti Lemmetyinen
Merimieskirkon kunniapuheenjohtaja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti